So much fun

Helmikuun loppu menee lähinnä vain sen todellisen loppumisen odottelussa, sillä maaliskuun alussa on tulossa lisää vapaaehtoisia. Oppitunneilla opettelemme viikon aikana adjektiiveja, verbejä ja yleisimpien prepositioiden käyttöä. Huomaan oppivani itsekin rutkasti siitä, miten kutakin prepositiota tulisi käyttää…

 
Keskiviikon, torstain ja perjantain aikana saapuu vapaaehtoisia Japanista, Saksasta ja Hollannista. Heistä tosin kaksi henkilöä (poika Hollannista ja tyttö Japanista) lähtee jo sunnnuntaina Sansibarille, mutta saamme kuitenkin muutaman päivän nauttia heidän seurastaan. Heidän lisäkseen uusien vapaaehtoisten joukossa on kaksi japanilaista ja yksi saksalainen. Lisäksi Sansibarilta palaili viikon aikana jo aikaisemmin helmikuussa tapaamiani vapaaehtoisia. Tällä hetkellä meitä on täällä kaikenkaikkiaan seitsemän vapaaehtoista ympäri maailmaa. Tämän viikon lopussa olisi myös määrä saapua lisää, joten ryhmämme vain kasvaa ja kultuurien kirjo rikastuu.

 

Perjantai-iltana söimme vapaaehtoisten ja paikallisten perheiden kanssa yhteisen illallisen ja vietimme aikaa leirinuoriolla. Pelailimme pelejä, tanssimme ja yksinkertaisesti tutustuimme toisiimme. Kävimme pitkän keskustelun monista kulttuurisista eroista, kuten parisuhteista ja hääperinteistä eri kulttuureissa. Samalla huomasi, että Euroopan sisällä erot eivät ole juurikaan huomattavia, vaan ainakin parisuhteiden saralla käyttäydymme hyvinkin samalla tavalla. Sen sijaan Afrikassa ja Aasiassa näihin kahteen liittyi huomattavasti enemmän säilyneitä perinteitä ja sääntöjä, joita jokaisen odotetaan noudattavan.

 
Lauantaina suuntaamme aamu kahdeksalta kohti Dar Es Salaamin kaupunkia. Päämääränämme on tansanialaisia heimoja esittelevä museo, jonka avulla pääsemme tutustumaan näiden heimojen kulttuuriin ja erityisesti asumismuotoihin. Museon jälkeen pääsemme shoppailemaan ostoskeskukseen, josta tuliaisina on lisää saldoa internet-liittymääni ja kylmää juomista kuumaan päivään.

 
Sunnuntaina samaan aikaan aamulla suuntaamme tällä kertaa kohti South Beachia. Matkaamme pilvisen taivaan alla, mutta perille päästyämme taivas rakoilee jo mukavasti ja aurinkoinen päivä voi alkaa. Rannalla rentoudumme, uimme ja syömme hyvin. Siinä lomassa juttelemme mukavia, tutustumme lisää ja ihastelemme kaunista merta. Palattuamme takaisin iskee huono olo, pää on täynnä räkää ja tuntuu kuin kuume nousisi.

 
Maanantai aamupäivästä englannin tuntien sijaan on aika tavata lääkäri. Tuloksena onneksi on vain tavallinen nuhakuume, joka näin tiistai-iltapäivänä on jo taittumassa plussan puolelle. Ei siis huolta tulehduksista tai vielä paremmin malariasta. Lääkäriaseman toiminta täällä oli positiivinen yllätys, palvelu oli jouhevaa ja ystävällistä. Nyt vain toivon, että jo huomenna keskiviikkona pääsen työn touhuun englantia opettamaan.

 


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s